Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Nuoren miehen runoja

kuin yhdynnän jälkeen korvaan

kuiskittuja hiljaisia rakkauden sanoja

epävarmoja, haparoivia

kuvia itsestä

 

Kaikkeen vaikuttava kuolema

hulluuden monet portaat

metsien mentaliteetti

kaupungin kourissa

matkat, mietteet

tyhjät hetket

 

Päivittäinen rakastettu

pakkotoimi työ

runo ei lakkaa

kynä ei lepää

ehkei lukijakaan

 

Tervetuloa

Hiljaisia sanoja

Roosankukka, 21.3.

21.03.2010 - 09:00

Minulta vaaditaan

   ennen kaikkea

   minä vaadin

 

Olen vahva, kykenen

kynien, laskinten rapinaa

sydämeni paniikinomaista taontaa

niitä pelkää en

 

Olen niin kovin vahva

selviän yksinkin

   en tarvii apuas

suutun mustaksi kun

muisti jättää, järki seisahtaa

   en tarvitse apua lainkaa

 

Minä olen niin kovin vahva

minä kyllä kykenen

Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code