Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Nuoren miehen runoja
kuin yhdynnän jälkeen korvaan
kuiskittuja hiljaisia rakkauden sanoja
epävarmoja, haparoivia
kuvia itsestä

Kaikkeen vaikuttava kuolema
hulluuden monet portaat
metsien mentaliteetti
kaupungin kourissa
matkat, mietteet
tyhjät hetket

Päivittäinen rakastettu
pakkotoimi työ
runo ei lakkaa
kynä ei lepää
ehkei lukijakaan

Tervetuloa

Hiljaisia sanoja

Liian syvään, 10.5.

10.05.2012 - 09:00
Lapsena pelkäsin pimeää
halusin nukkua valot päällä
en muista
   enkä todella ymmärrä
milloin se kaikki muuttui

Nyt rakastan yötä
   toivon sen jatkuvan
ja olevani väärässä
kun kävelee katuja
pimeys on vallassa
   mutta taivaalla on lupauksia

Hämärä hetki
missään ei ketään
   on vain minä ja ajatukseni

ja kun hengittää tarpeeksi syvään
   voi tuntea kaiken
ja kun hengittää liian syvään
   tuntee kaipuun