Tein matkaa kaksi päivää
   kuljin elämänpiirini ulkopuolella
etsin iloa, lihaa
rakkautta ja onnea
 mitä nyt ihminen tarvitsee
   elääkseen
   eilistä kestääkseen

En löytänyt
   en saanut
aamulla
 suu pienessä virneessä
kuin näkisi menneisyytensä
ja ajatuksensa
 että kuinka hölmöä olikaan

Yritin korjata tilanteen
 hukuttaa ajatukset materiaan
kävelin ostaakseni
 Mutta piru vie!
 Sehän on kiinni!

Oliko matka siis turha?
Ei. Ei matka ole etäisyyksiä
 ei päämääriä
se on mielentila
ajatuksia ja toiveita
katse silmästä silmään
 ilman säkenöintiä
   hetkeä ennen salamaniskua