Aika jättää jälkeensä
jälkensä
meidät itseemme
katsoo kirkkaaseen
pintapuoliseen ja vihaa
hetkiään kuin auringon ensisäteitä
torstai, 8. huhtikuu 2010
Aika jättää jälkeensä
jälkensä
meidät itseemme
katsoo kirkkaaseen
pintapuoliseen ja vihaa
hetkiään kuin auringon ensisäteitä
Nuoren miehen runoja
kuin yhdynnän jälkeen korvaan
kuiskittuja hiljaisia rakkauden sanoja
epävarmoja, haparoivia
kuvia itsestä
Kaikkeen vaikuttava kuolema
hulluuden monet portaat
metsien mentaliteetti
kaupungin kourissa
matkat, mietteet
tyhjät hetket
Päivittäinen rakastettu
pakkotoimi työ
runo ei lakkaa
kynä ei lepää
ehkei lukijakaan
Tervetuloa
Kommentit