Aamulla tunsin oloni
likaiseksi, kun kuvittelin sinua
päivä aukeaa hiljaa enkä tiedä
missä kuljet, kun tuulet on hiljaa
Surullista on pimennossa kulkea
mutta tiedän, ettei vaara ole läsnä
on vain yö-aika
kohta on taas aamu
maanantai, 21. joulukuu 2009
Aamulla tunsin oloni
likaiseksi, kun kuvittelin sinua
päivä aukeaa hiljaa enkä tiedä
missä kuljet, kun tuulet on hiljaa
Surullista on pimennossa kulkea
mutta tiedän, ettei vaara ole läsnä
on vain yö-aika
kohta on taas aamu
Nuoren miehen runoja
kuin yhdynnän jälkeen korvaan
kuiskittuja hiljaisia rakkauden sanoja
epävarmoja, haparoivia
kuvia itsestä
Kaikkeen vaikuttava kuolema
hulluuden monet portaat
metsien mentaliteetti
kaupungin kourissa
matkat, mietteet
tyhjät hetket
Päivittäinen rakastettu
pakkotoimi työ
runo ei lakkaa
kynä ei lepää
ehkei lukijakaan
Tervetuloa
Kommentit