En henkeäni luovuttaisi
jollen kokisi niin kovin
kuinka kultaiset silmäsi tuijottavat
kaikkea muuta
Vaikka tämän piti olla jo
ohi
olen pysähtynyt menneeseen
jatkanut turhia katseita suuntaan
jolta näkyy vain jonkinlainen
pakenevan pölyvana
torstai, 3. kesäkuu 2010
En henkeäni luovuttaisi
jollen kokisi niin kovin
kuinka kultaiset silmäsi tuijottavat
kaikkea muuta
Vaikka tämän piti olla jo
ohi
olen pysähtynyt menneeseen
jatkanut turhia katseita suuntaan
jolta näkyy vain jonkinlainen
pakenevan pölyvana
Nuoren miehen runoja
kuin yhdynnän jälkeen korvaan
kuiskittuja hiljaisia rakkauden sanoja
epävarmoja, haparoivia
kuvia itsestä
Kaikkeen vaikuttava kuolema
hulluuden monet portaat
metsien mentaliteetti
kaupungin kourissa
matkat, mietteet
tyhjät hetket
Päivittäinen rakastettu
pakkotoimi työ
runo ei lakkaa
kynä ei lepää
ehkei lukijakaan
Tervetuloa
Kommentit