Hetkessä elämä on taas täynnä
kimalaisen lennon tavoin
virnuilee jostain kaukaa
et tavoita sitä käsilläsi
olemme kävelyllä kohti
Tuota kaukaisempaa iloa
perjantai, 9. huhtikuu 2010
Hetkessä elämä on taas täynnä
kimalaisen lennon tavoin
virnuilee jostain kaukaa
et tavoita sitä käsilläsi
olemme kävelyllä kohti
Tuota kaukaisempaa iloa
Nuoren miehen runoja
kuin yhdynnän jälkeen korvaan
kuiskittuja hiljaisia rakkauden sanoja
epävarmoja, haparoivia
kuvia itsestä
Kaikkeen vaikuttava kuolema
hulluuden monet portaat
metsien mentaliteetti
kaupungin kourissa
matkat, mietteet
tyhjät hetket
Päivittäinen rakastettu
pakkotoimi työ
runo ei lakkaa
kynä ei lepää
ehkei lukijakaan
Tervetuloa
Kommentit