On se aika kun
kastamme nuoremme
vedellä ja viinalla
on tullut tapa
teko ainainen, unohduksen
ehkei näe sitä lumoa mutta
yhtyy lauseeseen
me katsomme myös iloa
ja
juhlimme eloa
lauantai, 1. toukokuu 2010
On se aika kun
kastamme nuoremme
vedellä ja viinalla
on tullut tapa
teko ainainen, unohduksen
ehkei näe sitä lumoa mutta
yhtyy lauseeseen
me katsomme myös iloa
ja
juhlimme eloa
Nuoren miehen runoja
kuin yhdynnän jälkeen korvaan
kuiskittuja hiljaisia rakkauden sanoja
epävarmoja, haparoivia
kuvia itsestä
Kaikkeen vaikuttava kuolema
hulluuden monet portaat
metsien mentaliteetti
kaupungin kourissa
matkat, mietteet
tyhjät hetket
Päivittäinen rakastettu
pakkotoimi työ
runo ei lakkaa
kynä ei lepää
ehkei lukijakaan
Tervetuloa
Kommentit