Sormet muistavat taas
miksi me rakastamme pakkotöitä
tuskaan käpristynyt iho
poltetta huutavat syyt
ja me edelleen kaiverramme
kipua kätösiimme
ettei koskaan ikinä
ennen seuraavaa
tuntisi oloaan näin terveeksi ja eläväksi
perjantai, 18. kesäkuu 2010
Sormet muistavat taas
miksi me rakastamme pakkotöitä
tuskaan käpristynyt iho
poltetta huutavat syyt
ja me edelleen kaiverramme
kipua kätösiimme
ettei koskaan ikinä
ennen seuraavaa
tuntisi oloaan näin terveeksi ja eläväksi
Nuoren miehen runoja
kuin yhdynnän jälkeen korvaan
kuiskittuja hiljaisia rakkauden sanoja
epävarmoja, haparoivia
kuvia itsestä
Kaikkeen vaikuttava kuolema
hulluuden monet portaat
metsien mentaliteetti
kaupungin kourissa
matkat, mietteet
tyhjät hetket
Päivittäinen rakastettu
pakkotoimi työ
runo ei lakkaa
kynä ei lepää
ehkei lukijakaan
Tervetuloa
Kommentit