Istun bussissa, katson
kasvoja monisyisiä, sävyisiä
olenko ainut hymyilevä?
onko jäljellä vai hapan
Kun kaikki tuntuvat
suunnittelevan vihaa, turhuutta
kurttujensa alla
Toisen kerran, katson
ehkä kuitenkin noissa kasvoissa
tuolla, takana
ja tuo tuossa edessäni
kurttujen seasta, huolien merestä
näkyy pieni pilke
kuin virne vasten pimeän kasvoja
Hymyhän se, keskellä vuosiakin
Kommentit